Utsjoen kirkkotuvat ja kirkko

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Kirkkotuvat kertovat ajasta, jolloin Utsjoella ei ollut teitä ja kirkkoon tultiin satojen kilometrien takaa. Utsjoen kunnan matkailusivujen mukaan tupa-alue oli vuosisatojen ajan kansainvälinen kohtaamis- ja kauppapaikka ja yksi Utsjoen keskeisimmistä paikoista vielä 1930-luvulla. Nykyään tupien rivi on entisöity ja suojeltu, ja alue toimii ulkomuseona, joka on avoinna ympäri vuoden.

Miten tupia käytettiin

Tuvat rakensivat ja omistivat yksittäiset saamelaisperheet tai -taloudet. Poikkeuksia olivat käräjätupa ja voudintupa. Perheet tulivat kirkolle suurina kirkkopyhinä – jouluna, Marian päivänä, pääsiäisenä, helluntaina, juhannuksena ja mikkelinpäivänä – ja viipyivät yleensä vähintään kaksi yötä, usein pidempään. Kirkkomatkaan kuului jumalanpalveluksen lisäksi kaupankäyntiä, sukulaisten ja ystävien tapaamista ja kodeissa pidettyjä hartaustilaisuuksia.

Pieneen tupaan mahtui jopa viisitoista ihmistä, käräjätupaan noin kaksikymmentä. Rahaa oli ennen sotia vähän, joten kauppa oli enimmäkseen vaihtokauppaa: käsitöitä, lihaa, kalaa, kenkäheiniä ja riistaa vaihdettiin tarvikkeisiin. Parhaimmillaan alueella oli kaksi kauppaa. Kirkolle tultiin talvella poroilla, hevosella, jalan ja suksilla, kesällä soutaen ja sauvoen.

Tupia oli aikoinaan noin kaksikymmentä; osa siirrettiin muualle, osa tuhoutui tai purettiin. Tupia käytettiin 1940-luvun puoliväliin asti, ja kirkollinen toiminta, kuten rippikoulut, jatkui alueella 1970-luvun alkuun.

Kirkot ja pappila

Mantojärven länsirannalla on ollut useampi kirkko. Pyhän Ulriikan kirkko rakennettiin 1700-luvulla, ja se oli käytössä 1850-luvulle. Sen 1700-luvulta peräisin oleva sakaristo on yhä nähtävissä vanhan hautausmaan laidalla. Nykyinen kivikirkko rakennettiin harmaasta graniitista, joka louhittiin läheiseltä Kirkkopahdalta. Pappila valmistui 1843 C. L. Engelin piirustusten mukaan: se on yksikerroksinen empiretyylinen rakennus punamullattuine ulkorakennuksineen.

Mitä alueella on

Kirkon valmistumisvuodeksi annetaan lähteissä 1853, joskin kunnan matkailusivulla näkyy myös vuosi 1854. Rakentaminen alkoi 1850.

Suojelu ja hoito

Museovirasto entisöi kirkkotuvat, ja valtioneuvosto suojeli ne vuonna 1995 esimerkkinä saamelaisesta asutus- ja rakennusperinteestä. Museoviraston suojelemia kohteita ovat kirkko, pappila pihapiireineen, kirkkotuvat, Ulriikan sakaristo hautausmaineen sekä markkinakenttä. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuodesta 2004 aluetta on hoitanut Utsjoen kirkkotupayhdistys, jonka perustivat useat suvut, kunta ja seurakunta. Yhdistys toivoo kävijöiltä vapaaehtoista lahjoitusta alueen ylläpitoon.

Miten kirkkotuville pääsee

Kirkkotuvat ovat valtatie 4:n varrella, osoitteessa Utsjoentie 545. Kirkon alempi pysäköintipaikka on noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä Inarin suuntaan. Tuvat ovat tien molemmin puolin, ja kunta muistuttaa, että tien ylityksessä on oltava tarkkana, koska näkyvyys on paikoin huono. Pysäköi vain merkityille paikoille. Kenesjärven Kevon reitin pää on samalla tiellä etelämpänä, joten kirkkotuvat sopivat pysähdykseksi Kevolta palattaessa. Linja-autolla tultaessa kirkkotuvat ovat valtatien varrella.

Ulriikan polku

Kirkkotupayhdistyksen rakentama Ulriikan polku on 2,3 kilometriä pitkä ja merkitty värillisin tolpin. Se lähtee kirkkotuvilta, kulkee vanhan sakariston ohi vanhalle markkinapaikalle ja palaa vanhan hautausmaan kautta kirkolle; markkinapaikalta voi valita lyhyemmän reitin tai kiertää nykyisen hautausmaan. Infotaulut ovat kirkkotupien vieressä ja kirkon alemmalla pysäköintipaikalla.

Kirkolta voi jatkaa vanhaa postipolkua Kirkkopahdalle. Ole siellä varovainen: kunnan mukaan pahdalla on jyrkkiä korkeuseroja ja pystysuora pudotus. Kirkolta nykyiselle hautausmaalle kulkee esteetön reitti.

Käytöstavat

Kirkkotuvat ovat museoalue, mutta kirkko on edelleen seurakunnan käytössä. Kirkossa pidetään tilaisuuksia, joihin osa osallistujista tulee saamenpuvussa. Kunnan ohje on selvä: älä kuvaa ketään ilman lupaa. Liiku alueella rauhassa, älä mene tupiin, jos ne ovat suljettuina, ja jätä hirsiseinät koskematta: vanhimmat tuvista ovat 1700-luvulta.

Opastettu kierros

Kesällä oppaat vievät kävijöitä myös joidenkin tupien sisälle, ja tupamiljöössä myydään vohveleita seurakunnan lähetystyön hyväksi. Kesäkaudella paikallisen käsityöyhdistyksen Šiella-myymälä myy käsitöitä. Opastusten ajat kannattaa kysyä Kylätalo Giisán matkailuneuvonnasta (Utsjoentie 9, puh. +358 40 822 8889). Lisäksi GetYourGuidessa on kirkonkylästä lähtevä opastettu kyläkierros, joka käsittelee paikallishistoriaa.

Yhdistä muihin kohteisiin

Kirkkotuvat ovat lähellä kirkonkylän muita kohteita. Samana päivänä ehtii hyvin Utsjoen Áilegas -tunturille (1,4 km polku) ja Saamen sillalle. Jos ajat Tenontietä, Tenontien sivulla on kerrottu, mitä matkan varrella on. Kirkonkylän palvelut ja majoitus ovat kirkonkylän sivulla.