Utsjoen kirkonkylä

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Utsjoen kirkonkylä – saameksi Ohcejoga girkosiida – on kunnan keskus, mutta pieni: ruokakauppa, kylätalo ja kunnan palvelut Tenon ja Utsjoen jokien risteyksessä. Kylän läpi kulkee valtatie 4, joka päättyy Saamen sillalle. Sillan toisella puolella on Norja ja Eurooppatie E75, joka jatkuu Tanan ja Varanginvuonon kautta Vuoreijaan eli Vardøhön.

Matkailijalle kirkonkylä on Utsjoen luonteva tukikohta. Täältä on 101 kilometriä Karigasniemeen ja 47 kilometriä Nuorgamiin, Kevon reitin pohjoispää Kenesjärvellä on valtatie 4:n varrella etelässä, ja Utsjoelta lähtevät opastetut retket alkavat yleensä tästä suunnasta.

Saamen silta

Saamen silta (saameksi Sámi šaldi) valmistui vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä vinoköysisilta, jonka pääjänne on 155 metriä, ja se yhdistää kirkonkylän Norjan puolen Roavvegiedden kylään.

Sillalta näkee Tenon laaksoon molempiin suuntiin, ja sen kupeessa Utsjoki-joki laskee Tenoon. Silta on myös muistutus siitä, että Teno on rajajoki: Suomen ja Norjan välinen raja kulkee joessa.

Kirkko ja kirkkotuvat Mantojärven rannalla

Noin viisi kilometriä kylän keskustasta etelään, Mantojärven eli Máttajávrin rannalla, on Utsjoen kirkko ja sen vieressä kirkkotupien rivi. Harmaakivinen kirkko valmistui vuonna 1853, ja sen suunnitteli Ernst Lohrmann. Kirkon ympärillä on neljätoista entisöityä kirkkotupaa, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta, sekä C. L. Engelin suunnittelema pappila vuodelta 1843.

Kirkkotuvissa yövyttiin aikoinaan, kun kirkkoon tultiin pitkien matkojen takaa. Nykyään alue on ympäri vuoden avoin ulkomuseo, ja kesällä siellä on opastettuja kierroksia. Alueelta lähtee 2,3 kilometrin Ulriikan polku. Kohde on suojeltu ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Lue lisää Utsjoen kirkkotuvista.

Utsjoen Áilegas, 342 m

Kirkonkylän yllä on Utsjoen Áilegas, kolmesta Áilegas-tunturista matalin, 342 metriä. Huipulle johtaa 1,4 kilometrin polku, ja ylhäältä avautuu näkymä Tenon laaksoon. Kuten muillakin Áilegasilla, kulje kunnioittavasti ja jätä paikka sellaiseksi kuin sen löysit. Kaikki kolme tunturia ovat Áilegas-sivulla.

Palvelut kirkonkylässä

Kunnan matkailusivujen mukaan kirkonkylän palvelut ovat seuraavat:

• Kylätalo Giisá, Utsjoentie 9: ympäri vuoden toimiva kahvila arkisin, matkailuneuvonta, matkamuistoja, kirpputori ja pieni kauppa. Puhelin +358 40 822 8889.
• Uulan Säästö Ky, Utsjoentie 1: kylän ruokakauppa.
• Annukan Grilli: kesägrilli.
• Ravintolat: Lomakylä Vallen ravintola Deatnu, Aurora Holidaysin ravintola ja Utsjoki Arctic Resortin ravintolat Nuorgamintien varrella.
• Kunnan yhteiskäyttöauto Omago: iltaisin, viikonloppuisin ja kesällä kaikkien vuokrattavissa.
• Terveysasema: Wikipedian mukaan terveysasemat toimivat kirkonkylässä, Karigasniemessä ja Nuorgamissa; tarkista vastaanottoajat Lapin hyvinvointialueelta.
• Liikunta: kunnassa on uimahalli, ja Nisulammella on uimaranta, 18-väyläinen frisbeegolfrata ja talvella avanto saunan vieressä.

Pankkiautomaatin tilanne kannattaa tarkistaa etukäteen, ja Nuorgamissa automaattia ei ole lainkaan. Kaikki kunnan kaupat ja ravintolat ovat kaupat ja palvelut -sivulla.

Majoitus kirkonkylässä ja lähellä

Kirkonkylässä ja Nuorgamintien alkupäässä on Utsjoen suurin majoitustarjonta: saamelainen perheyritys Lomakylä Valle noin 2,5 kilometrin päässä keskustasta, Aurora Holidays ja Utsjoki Arctic Resort lasi-igluineen Tenon rannalla sekä kylän keskustassa Camping Lapinkylä, joka on auki lumettomana aikana. Vertailu ja yhteystiedot ovat majoitussivulla.

Mitä tehdä kirkonkylästä käsin

Kirkonkylä on lähtöpiste lähes kaikkeen, mitä Utsjoelta voi varata. Talvella sieltä lähtevät revontuliretket, lumikenkäily ja porotilavierailu. Kesällä lähtöpisteitä ovat Kevon reitti ja Tenon varren pyörä- ja autoretket. Tässä muutama esimerkki etäisyyksistä:

Lisää ideoita on tekemistä ja nähtävyydet -sivulla ja talvisivulla talvi Utsjoella.

Kirkonkylän valo

Kirkonkylässä aurinko laskee talvella 2026 viimeisen kerran 25.11. ja nousee taas 17.1.2027. Kaamos kestää 52 vuorokautta. Kesällä 2027 aurinko ei laske 17.5.–26.7. Valon määrä kuukausittain:

Auringon tunnit kuun 15. päivänä, Utsjoen kirkonkylä (oma laskelma). Koko vuosi: valokalenteri.

Utsjoen virallinen sääasema on Kevolla, kirkonkylästä etelään. Sen tammikuun keskilämpötila on −13,3 astetta ja heinäkuun 13,4 astetta (1991–2020). Sää ja ilmasto -sivulla on kuukausittaiset tiedot ja ennustelinkit.

Kylän vaiheita

Utsjoen jokisuulta on löydetty kivikautisia esineitä, mutta pysyvä asutus syntyi alueelle vasta 1500-luvulla. Vuonna 1695 Utsjoella asui 23 ja Tenolla neljä saamelaisperhettä. Strömstadin rajasopimus liitti Utsjoen pysyvästi Suomeen vuonna 1751, ja vuonna 1852 rajan sulkeminen katkaisi vuosisataisen porojen laidunkierron Norjan puolelle. Kunta perustettiin 1876.

Kunnollinen tieyhteys Utsjoelle saatiin vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen väli kuljettiin enimmäkseen veneellä Tenoa pitkin, ja Yläköngäs oli matkan hankalin kohta; talvella joskus ajettiin joen jäällä. Saamen silta Norjaan valmistui 1993, ja sen myötä E75 jatkuu kirkonkylästä Norjan puolelle.

Nykyään kirkonkylä on kunnan ainoa taajama. Siellä toimii muun muassa Pedar Jalvin kirjasto ja Utsjoen saamelaislukio, EU:n pohjoisin lukio, jossa osa opetuksesta annetaan saameksi. Kunnan kouluissa opetusta annetaan sekä suomeksi että pohjoissaameksi.

Saamelaisten kirkonkylä

Utsjoki on Suomen ainoa kunta, jossa saamelaiset ovat enemmistö, ja kirkonkylässä saamen kieli kuuluu arjessa. Paikannimet ovat usein kaksikielisiä, ja asukkaista 41,4 prosentilla äidinkieleksi on rekisteröity pohjoissaame (2025). Matkailija tekee hyvin, kun opettelee käyttämään paikannimiä ja muistaa, että kodit, pihat ja poroaidat ovat yksityisiä. Saamelaiskäräjien ohjeista kerrotaan saamelaiskulttuurisivulla.

Ylä- ja alavirtaan