Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus
Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja Utsjoki on keskeinen osa heidän kotiseutuaan Suomessa. Vuonna 2019 kunnan asukkaista 54,6 prosenttia oli saamelaisia, ja vuonna 2025 pohjoissaame oli 41,4 prosentin äidinkieli. Saamen kieli, porotalous, kalastus Tenolla ja suvun maat ovat täällä arkea – eivät näytös.
Matkailija kohtaa saamelaiskulttuurin Utsjoella väistämättä: paikannimissä, kaupan kassalla, joen rannalla ja tunturissa. Hyvä kohtaaminen on yksinkertaisempaa kuin moni luulee. Se vaatii lähinnä sitä, mitä kenen tahansa kotiseudulla vieraillessa: kiinnostusta, kohteliaisuutta ja sen hyväksymistä, että kaikki ei ole matkailijaa varten.
Saamelaiskäräjien periaatteet
Saamelaiskäräjät, saamelaisten itsehallinnon ylin elin Suomessa, hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun periaatteet. Niiden lähtökohta on, että saamelaiskulttuuria esitetään yhdessä saamelaisten kanssa ja heidän ehdoillaan. Periaatteiden tavoitteena on poistaa matkailu, joka hyödyntää saamelaisidentiteettiä luvatta, sekä virheellinen tieto saamelaisista.
Käytännössä tämä näkyy matkailijalle kahdella tavalla. Ensinnäkin osa Lapin matkailutuotteista esittää "saamelaisperinteitä", joita ei ole olemassa, tai käyttää saamenpukua ihmisillä, joilla ei ole siihen oikeutta. Toiseksi aidot saamelaiset toimijat kertovat kulttuuristaan itse – ja heitä kannattaa etsiä.
Saamelaiskäräjien ohjeet matkailijalle
Saamelaiskäräjien matkailijaohjeissa on muutama kohta, jotka on hyvä tietää ennen Utsjoelle tuloa:
| Ohje | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Älä pelottele poroja | porojen pelottelu on porotalouslain mukaan kielletty; hidasta tiellä, älä aja niitä takaa kuvatessa |
| Kotiin ja pihaan vain kutsuttuna | myös poroaidat ja erotuspaikat ovat yksityisiä |
| Saamenpuku kuuluu saamelaisille | yksityishenkilöt eivät pukeudu saamenpukuun matkailijoille; gákti on sidoksissa saamelaiseen alkuperään |
| Osta aitoa saamelaiskäsityötä | kysy, kuka tuotteen on tehnyt; jäljitelmät ja "lappalaistyyliset" matkamuistot eivät ole saamelaiskäsityötä |
| Varo keksittyjä perinteitä | "shamaanirituaalit", "Lapin kasteet" ja vastaavat eivät kuulu saamelaiskulttuuriin |
| Erämaa ei ole tyhjä | tunturit ovat asuttua ja käytettyä maata: laitumia, kalapaikkoja ja sukujen alueita |
Lisäksi kunnan matkailusivut muistuttavat, että jokainen poro on jonkun omistama, ja kehottavat kysymään luvan ennen kuin kuvaat ihmisiä.
Sanat ja nimet
Saamelaisista käytetään nimitystä saamelainen. Sana "lappalainen" on tässä merkityksessä vanhentunut ja monelle loukkaava, eikä se tarkoita samaa asiaa: Lapissa asuu paljon muitakin kuin saamelaisia.
Utsjoella paikannimet ovat usein kahdella kielellä. Tässä oppaassa käytetään suomenkielistä nimeä ja pohjoissaamenkielistä rinnalla:
| Suomeksi | Pohjoissaameksi |
|---|---|
| Utsjoki | Ohcejohka |
| Utsjoen kirkonkylä | Ohcejoga girkosiida |
| Nuorgam | Njuorggán |
| Karigasniemi | Gáregasnjárga |
| Tenojoki | Deatnu |
| Kevo | Geavu |
| Saamen silta | Sámi šaldi |
| Mantojärvi | Máttajávri |
| Alaköngäs | Vuollegeavŋŋis |
| Akujoki | Áhkojohka |
Muutama pohjoissaamen sana auttaa: buorre beaivi tarkoittaa hyvää päivää ja giitu kiitos. Niiden käyttäminen ei ole pakollista, mutta harva paheksuu yritystä.
Missä saamelaiskulttuuriin voi tutustua
Paras paikka aloittaa on saamelaisten omat instituutiot. Ne eivät ole Utsjoella vaan matkan varrella Inarissa ja Norjan puolella Karasjoella:
- Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, Inari. Saamelaiskulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo. Avoinna 5.10.2026–31.5.2027 maanantaista lauantaihin klo 10–17, aikuisen lippu 18 euroa. Inarista tarkemmin välipysähdyssivulla.
- Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari. Avattiin vuonna 2012 Juutuanjoen rannalle; saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
- Karasjok, Norja. Saamelaismuseo, saamelaisten taiteilijakeskus ja Sápmi-kulttuuripuisto, 18 kilometrin päässä Karigasniemestä. Norjan puolelle -sivu.

Utsjoella saamelaisyrittäjiä on myös matkailussa. Esimerkiksi kirkonkylän lähellä toimiva Lomakylä Valle kertoo olevansa saamelainen perheyritys, jonka ravintolassa käytetään perinteisiä saamelaisia ruoanvalmistustapoja. Kun valitset palveluita, voit kysyä yrittäjältä suoraan, kuka ohjelman tekee ja kenen tarinaa siinä kerrotaan.
Mitä tämä opas ei tee
Tämä sivusto ei käytä saamelaisia kuvioita, saamenpukua tai noitarumpuja koristeina, ei julkaise kuvia tunnistettavista saamelaisista ilman lupaa eikä suosittele "saamelaiskokemuksia", joiden järjestäjästä ei ole varmuutta. Retkisuositukset koskevat luontoa, revontulia ja maisemia, ja niiden kohdalla kerrotaan lähtöpaikka ja järjestäjän tiedot siltä osin kuin ne on varmistettu.
Lyhyesti: muistilista
- Puhu saamelaisista, älä lappalaisista.
- Anna poroille tilaa, ja hidasta tiellä.
- Kysy ennen kuin kuvaat ihmisiä tai menet pihaan.
- Áilegas-tuntureilla ja Sulaojan lähteellä kulje hiljaa, äläkä sytytä tulta huipulla. Áilegas-tunturit.
- Osta käsityöt tekijältä tai luotettavasta myymälästä.
- Muista, että tunturit ja joki ovat ihmisten työpaikka.

Utsjoen kirkonkylä
Välipysähdys Ivalossa, Inarissa tai Saariselällä
Norjan puolelle
Áilegas-tunturit