Siirry sisältöön
Ohcejohka · Tenon laakso
Valikko
Utsjoen kirkkotuvat Mantojärven rannalla syksyllä
Saamelaisten kotiseutualue

Saamelaiskulttuuri Utsjoella – näin kohtaat sen kunnioittavasti

Utsjoki on Suomen ainoa kunta, jossa saamelaiset ovat enemmistö. Se tekee matkasta erilaisen kuin muualla Lapissa – ja velvoittaa matkailijaa. Tämä sivu perustuu Saamelaiskäräjien omiin ohjeisiin, ei matkailuesitteisiin.

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja Utsjoki on keskeinen osa heidän kotiseutuaan Suomessa. Vuonna 2019 kunnan asukkaista 54,6 prosenttia oli saamelaisia, ja vuonna 2025 pohjoissaame oli 41,4 prosentin äidinkieli. Saamen kieli, porotalous, kalastus Tenolla ja suvun maat ovat täällä arkea – eivät näytös.

Matkailija kohtaa saamelaiskulttuurin Utsjoella väistämättä: paikannimissä, kaupan kassalla, joen rannalla ja tunturissa. Hyvä kohtaaminen on yksinkertaisempaa kuin moni luulee. Se vaatii lähinnä sitä, mitä kenen tahansa kotiseudulla vieraillessa: kiinnostusta, kohteliaisuutta ja sen hyväksymistä, että kaikki ei ole matkailijaa varten.

Saamelaiskäräjien periaatteet

Saamelaiskäräjät, saamelaisten itsehallinnon ylin elin Suomessa, hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun periaatteet. Niiden lähtökohta on, että saamelaiskulttuuria esitetään yhdessä saamelaisten kanssa ja heidän ehdoillaan. Periaatteiden tavoitteena on poistaa matkailu, joka hyödyntää saamelaisidentiteettiä luvatta, sekä virheellinen tieto saamelaisista.

Käytännössä tämä näkyy matkailijalle kahdella tavalla. Ensinnäkin osa Lapin matkailutuotteista esittää "saamelaisperinteitä", joita ei ole olemassa, tai käyttää saamenpukua ihmisillä, joilla ei ole siihen oikeutta. Toiseksi aidot saamelaiset toimijat kertovat kulttuuristaan itse – ja heitä kannattaa etsiä.

Saamelaiskäräjien ohjeet matkailijalle

Saamelaiskäräjien matkailijaohjeissa on muutama kohta, jotka on hyvä tietää ennen Utsjoelle tuloa:

Tiivistelmä Saamelaiskäräjien matkailijaohjeista (matkailu.samediggi.fi), tarkistettu 10/2026.
OhjeMitä se tarkoittaa käytännössä
Älä pelottele porojaporojen pelottelu on porotalouslain mukaan kielletty; hidasta tiellä, älä aja niitä takaa kuvatessa
Kotiin ja pihaan vain kutsuttunamyös poroaidat ja erotuspaikat ovat yksityisiä
Saamenpuku kuuluu saamelaisilleyksityishenkilöt eivät pukeudu saamenpukuun matkailijoille; gákti on sidoksissa saamelaiseen alkuperään
Osta aitoa saamelaiskäsityötäkysy, kuka tuotteen on tehnyt; jäljitelmät ja "lappalaistyyliset" matkamuistot eivät ole saamelaiskäsityötä
Varo keksittyjä perinteitä"shamaanirituaalit", "Lapin kasteet" ja vastaavat eivät kuulu saamelaiskulttuuriin
Erämaa ei ole tyhjätunturit ovat asuttua ja käytettyä maata: laitumia, kalapaikkoja ja sukujen alueita

Lisäksi kunnan matkailusivut muistuttavat, että jokainen poro on jonkun omistama, ja kehottavat kysymään luvan ennen kuin kuvaat ihmisiä.

Sanat ja nimet

Saamelaisista käytetään nimitystä saamelainen. Sana "lappalainen" on tässä merkityksessä vanhentunut ja monelle loukkaava, eikä se tarkoita samaa asiaa: Lapissa asuu paljon muitakin kuin saamelaisia.

Utsjoella paikannimet ovat usein kahdella kielellä. Tässä oppaassa käytetään suomenkielistä nimeä ja pohjoissaamenkielistä rinnalla:

Paikannimet Explore Utsjoen ja Wikipedian mukaan.
SuomeksiPohjoissaameksi
UtsjokiOhcejohka
Utsjoen kirkonkyläOhcejoga girkosiida
NuorgamNjuorggán
KarigasniemiGáregasnjárga
TenojokiDeatnu
KevoGeavu
Saamen siltaSámi šaldi
MantojärviMáttajávri
AlaköngäsVuollegeavŋŋis
AkujokiÁhkojohka

Muutama pohjoissaamen sana auttaa: buorre beaivi tarkoittaa hyvää päivää ja giitu kiitos. Niiden käyttäminen ei ole pakollista, mutta harva paheksuu yritystä.

Missä saamelaiskulttuuriin voi tutustua

Paras paikka aloittaa on saamelaisten omat instituutiot. Ne eivät ole Utsjoella vaan matkan varrella Inarissa ja Norjan puolella Karasjoella:

  • Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, Inari. Saamelaiskulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo. Avoinna 5.10.2026–31.5.2027 maanantaista lauantaihin klo 10–17, aikuisen lippu 18 euroa. Inarista tarkemmin välipysähdyssivulla.
  • Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari. Avattiin vuonna 2012 Juutuanjoen rannalle; saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
  • Karasjok, Norja. Saamelaismuseo, saamelaisten taiteilijakeskus ja Sápmi-kulttuuripuisto, 18 kilometrin päässä Karigasniemestä. Norjan puolelle -sivu.
Savusauna Siidan ulkomuseossa Inarissa. Siida on saamelaiskulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo.
Savusauna Siidan ulkomuseossa Inarissa. Siida on saamelaiskulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo.

Utsjoella saamelaisyrittäjiä on myös matkailussa. Esimerkiksi kirkonkylän lähellä toimiva Lomakylä Valle kertoo olevansa saamelainen perheyritys, jonka ravintolassa käytetään perinteisiä saamelaisia ruoanvalmistustapoja. Kun valitset palveluita, voit kysyä yrittäjältä suoraan, kuka ohjelman tekee ja kenen tarinaa siinä kerrotaan.

Mitä tämä opas ei tee

Tämä sivusto ei käytä saamelaisia kuvioita, saamenpukua tai noitarumpuja koristeina, ei julkaise kuvia tunnistettavista saamelaisista ilman lupaa eikä suosittele "saamelaiskokemuksia", joiden järjestäjästä ei ole varmuutta. Retkisuositukset koskevat luontoa, revontulia ja maisemia, ja niiden kohdalla kerrotaan lähtöpaikka ja järjestäjän tiedot siltä osin kuin ne on varmistettu.

Lyhyesti: muistilista

  • Puhu saamelaisista, älä lappalaisista.
  • Anna poroille tilaa, ja hidasta tiellä.
  • Kysy ennen kuin kuvaat ihmisiä tai menet pihaan.
  • Áilegas-tuntureilla ja Sulaojan lähteellä kulje hiljaa, äläkä sytytä tulta huipulla. Áilegas-tunturit.
  • Osta käsityöt tekijältä tai luotettavasta myymälästä.
  • Muista, että tunturit ja joki ovat ihmisten työpaikka.

Lähellä ja samalla matkalla

Tämän sivun kuvat

Kaikki kuvat ja lisenssit