Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus
Tenojoella on kolme nimeä, ja kaikki ovat käytössä. Suomeksi se on Teno tai Tenojoki, pohjoissaameksi Deatnu ja norjaksi Tana tai Tanaelva. Utsjoella kuulee kaikkia kolmea, ja tässä oppaassa käytetään suomenkielistä nimeä ja saamenkielistä rinnalla.
Joki lukuina
| Tieto | Tenojoki |
|---|---|
| Rajajokiosuus | noin 152 km, Karigasniemestä Nuorgamiin |
| Norjan puolella | noin 50 km lisää Tenovuonoon ja Jäämereen |
| Valuma-alue | 16 386 km² |
| Alkupiste | Inarijoen ja Kaarasjoen yhtymäkohta Karigasniemessä |
| Sivujokia Utsjoella | mm. Utsjoki (siihen laskee Kevojoki) ja Vetsijoki |
| Sillat Suomen ja Norjan välillä | Karigasniemi (1958, Inarijoen yli), Saamen silta (1993) |
Joki alkaa Karigasniemestä, kun Inarijoki ja Kaarasjoki yhtyvät. Siitä se virtaa koilliseen Utsjoen kirkonkylän ohi, jossa Saamen silta ylittää sen, ja edelleen Nuorgamiin. Nuorgamin jälkeen joki kääntyy Norjan puolelle ja laskee Tenovuonoon. Koko matkan joen vartta kulkee Suomen puolella Tenontie eli seututie 970.
Lohijoki
Tenoa pidetään Pohjois-Euroopan suurimpana ja tuottoisimpana luonnonvaraisena lohijokena. Luonnonvarakeskuksen mukaan vesistössä elää noin 30 perimältään erilaista lohikantaa, eikä jokeen istuteta lohta. Parhaina vuosina saaliit olivat jopa 250 000 kiloa kaudessa.
Lohenkalastuksella on Tenolla pitkä historia, ja se on osa joen varren saamelaista kalastuskulttuuria. Kunnan matkailusivujen mukaan jo 1800-luvun alussa Tenolla kävi skotlantilaisia lordeja lohta pyytämässä. Nuorgamin lähellä oleva Alaköngäs eli Vuollegeavŋŋis tunnetaan joen kuuluisimpana lohikoskena.
Miksi lohta ei nyt kalasteta
Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan lohikannat ovat heikentyneet voimakkaasti vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2021 Suomi ja Norja kielsivät lohenkalastuksen Tenolla kokonaan. Kielto on jatkunut pääuomassa myös kesällä 2026: maa- ja metsätalousministeriön mukaan kaikki Tenon lohikannat on luokiteltu heikoimpaan tilaluokkaan, eikä kalastusta voitu avata.
Lohen rinnalle on tullut uusi laji. Tyynenmeren kyttyrälohi on vieraslaji, joka nousee Tenoon parittomina vuosina. Vuonna 2021 kyttyrälohia nousi enemmän kuin Tenon omaa lohta. Parillisina vuosina, kuten 2026, kyttyrälohen nousu on välivuosi.
Kalastajalle tilanne tarkoittaa, että Tenolle ei tällä hetkellä kannata suunnitella lohimatkaa. Muita lajeja saa pyytää tiukoin ehdoin. Ajantasaiset säännöt ja luvat on koottu sivulle Kalastus Tenojoella 2026.
Teno ja bioturvallisuus
Lohen loisen Gyrodactylus salaris leviämisen estämiseksi kaikki tänne tuotavat veneet, kanootit ja kalastusvälineet on oltava täysin kuivia tai desinfioituja ennen käyttöä. Sääntö koskee myös kahluuhousuja ja muuta varustusta. Desinfiointipisteitä on muun muassa Inarissa ja Ivalossa sekä Utsjoella kalastuslupien myyntipaikoilla; esimerkiksi Aurora Holidays tarjoaa välineiden desinfiointia.
Joen varrella: mitä tehdä
Kesällä Tenon varrella kalastetaan, pyöräillään ja retkeillään, talvella jokea katsotaan rannalta. Tenontien varrella on pysähdyspaikkoja, joista näkee jokilaaksoon.
- Joen rannat kylissä: kirkonkylässä Saamen sillan seutu, Nuorgamissa kylänraitti joen tuntumassa.
- Akujoen putoukset: Tenontie 7793, noin 11 kilometriä edestakaisin, kesäkohde. Kerrottu Tenontien sivulla.
- Välimaan saamelaistila: Nuorgamintie 2475a, rakennukset vuodelta 1866.
- Pyöräily: Tenon laakson pyöräreitti kulkee asfaltoitua tietä noin 145 kilometriä.
- Revontulet: jokilaakso avautuu pohjoiseen, ja keinovaloa on vähän. Katso revontulet Utsjoella.
Teno talvella
Talvella joki on jäässä, ja laakso on hiljainen. Joen jäälle ei kannata mennä: virtaavassa joessa jään paksuus vaihtelee, eikä sitä näe päältä. Talvella Tenoa katsotaan rannalta tai sillalta, ja ohjelma haetaan tunturista: talvi Utsjoella.
Kalastus Tenolla 2026
Tenontie
Karigasniemi
Nuorgam
