Karigasniemi – Tenon alkupää Norjan rajalla

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Karigasniemi – saameksi Gáregasnjárga – on Tenontien nollakilometri. Täältä tie 970 lähtee seuraamaan Tenoa koilliseen, ja kirkonkylään on 101 kilometriä. Etelästä tultaessa Karigasniemeen tullaan valtatie 4:ltä Kaamasesta erkanevaa tietä 92, jonka pää on kylässä, raja-sillalla. Kunnan matkailusivut kuvaavat Karigasniemeä kolmen kielen ja kulttuurin kyläksi: arjessa kuuluvat suomi, saame ja norja.

Moni ajaa Karigasniemen läpi matkalla Norjaan tai Kevolle. Kylä ansaitsee silti pysähdyksen: täällä näkee, mistä Teno alkaa, täältä noustaan Áilegas-tunturille, ja täältä on lyhin matka Norjan saamelaiskeskukseen Karasjokeen.

Missä Teno alkaa

Tenojoki syntyy Karigasniemen kohdalla, kun Inarijoki ja Kaarasjoki yhtyvät. Siitä alkaen joki on Suomen ja Norjan rajana noin 152 kilometriä Nuorgamiin asti. Inarijokea pitkin kulkee kylästä myös tie 9704 noin 63 kilometriä etelään Angelin kylään.

Raja-silta Inarijoen yli valmistui vuonna 1958, ja sillan toisella puolella tie jatkuu Karasjoelle. Kylän sijainnin näet Utsjoen kartalta. Karigasniemi on myös rajakylä, jonka kautta kulkee liikennettä Norjan ja Suomen välillä ympäri vuoden.

Karigasniemen Áilegas, 620 m

Kylän yllä kohoava Áilegas on Utsjoen kolmesta samannimisestä tunturista korkein, 620 metriä. Kunnan ohjeen mukaan huipulle kävellään mastolle johtavaa huoltotietä, ja edestakaista matkaa kertyy noin kahdeksan kilometriä. Auto jätetään Karigasniementien varteen, puomin ulkopuolelle. Huipulta näkee Tenon laaksoon ja Norjan puolen tuntureille.

Áilegas on saamelaiskulttuurissa merkityksellinen paikka, ja huipulla ei sytytetä tulta. Kulje rauhassa, älä jätä jälkiä ja ota roskat mukaan. Kunnan polkuluettelossa on myös pidempi, noin 15 kilometrin Karigasniemen Áilegas -reitti. Kaikki kolme Áilegasta esitellään Áilegas-sivulla.

Kevolle Sulaojalta

Kevon luonnonpuiston reitin lounaispää on Sulaojalla tien 92 varrella, Karigasniementie 5646. Pysäköintialueella on 40 paikkaa, eikä sitä aurata talvella. Ivalosta pääsee Sulaojalle linja-autolla ympäri vuoden, ja Karigasniemestä on yhteys Sulaojan pysäkille. Moni aloittaa Kevon reitin täältä ja lopettaa Kenesjärvelle valtatie 4:n varteen. Reitistä, kahlaamoista ja kaudesta kerrotaan Kevon reittisivulla.

Karigasniemen itäpuolella on Paistunturin erämaa ja lounaassa Muotkatunturi. Lähellä kohoaa myös Láŋká, yli 600 metrin tunturi, jolle pääsee kylästä käsin.

Palvelut

Kunnan matkailusivujen mukaan kylässä on:

• K-Market Karigasniemi, Ylätenontie 24 – kylän ruokakauppa. Wikipedian mukaan Karigasniemeen avattiin Alko vuonna 2014.
• Hotel Guossi, Ylätenontie 32 – hotelli ja ravintola.
• Kylätalo Saivu – kesäkahvila ja matkamuistoja kylätalolla.
• Camping Tenorinne – leirintäalue Tenon rannalla, auki lumettomana aikana.
• Napakettu Holiday Village – lomamökkejä, avautui remontin jälkeen joulukuussa 2025.

Kylässä on myös koulu ja terveysasema. Pankkiautomaatin, apteekin ja huoltoaseman tilanne kannattaa tarkistaa ennen lähtöä. Majoitus on koottu majoitussivulle ja kaupat kaupat ja palvelut -sivulle.

Karasjok, 18 km

Raja-sillalta Karasjoelle on 18 kilometriä. Karasjok on Norjan saamelaisten keskus: siellä on saamelaismuseo, saamelaisten taiteilijakeskus ja Sápmi-kulttuuripuisto. Se on helppo puolen päivän retki Karigasniemestä, ja Karasjoelta tie jatkuu Lakselviin Porsanginvuonon rantaan, 94 kilometrin päähän Karigasniemestä.

Norjaan mennessä muista tullin kiintiöt alkoholille ja tupakalle. Karasjoesta ja muista retkistä rajan yli kerrotaan Norjan puolelle -sivulla.

Valo ja vuodenajat Karigasniemessä

Karigasniemi on Utsjoen kylistä eteläisin, joten kaamos on täällä lyhyin. Talvella 2026–27 aurinko ei nouse 29.11.2026–13.1.2027, yhteensä 46 vuorokautta. Kesällä 2027 yötön yö kestää 19.5.–23.7. Revontulille kylä on yhtä hyvä kuin muutkin: pohjoistaivas aukeaa joen yllä ja tunturiin nousevilta teiltä.

Auringon tunnit kuun 15. päivänä, Karigasniemi (oma laskelma). Koko vuosi: valokalenteri.

Tiet ovat hiljaisia: Karigasniemen ja Utsjoen välillä kulkee keskimäärin noin 140 ajoneuvoa vuorokaudessa. Talvella tämä tarkoittaa yksinäistä ajoa – tankkaa ja varaa lämmintä vaatetta autoon.

Outakoski ja Tenon yläjuoksu

Karigasniemen ja kirkonkylän välillä Tenontien varrella on Outakosken kylä (saameksi Vuovdaguoika), joka kuuluu virallisesti Karigasniemen kanssa samaan kyläkokonaisuuteen. Tämä Tenon osuus on kunnan hiljaisinta: liikennettä on keskimäärin noin 140 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja ennen vuoden 1983 tietä kylien väliä kuljettiin enimmäkseen veneellä. Tenontie kertoo matkan varren kohteista.

Historiaa lyhyesti

Karigasniemi oli 1940-luvulta 1990-luvulle myös valtatie 4:n päätepiste, ennen kuin pääreitti vietiin kirkonkylään. Lapin sodan lopussa viimeiset saksalaiset sotilaat lähtivät Karigasniemestä 18.11.1944. Tie Utsjoelle Tenon vartta valmistui vaiheittain, ja Karigasniemen ja kirkonkylän välinen osuus avattiin vuonna 1983.

Ylä- ja alavirtaan