Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus
Kaamos tarkoittaa aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Se alkaa Suomessa ensimmäisenä Nuorgamista, koska kylä on maan pohjoisin, ja päättyy viimeisenä samassa paikassa. Utsjoen kunnan matkailusivut kertovat kaamoksen kestävän keskimäärin 51 päivää. Omassa laskelmassamme kirkonkylän kaamos kestää talvella 2026–27 52 vuorokautta ja Nuorgamin 53.
Kaamos ja yötön yö kylittäin
| Paikka | Ensimmäinen päivä ilman aurinkoa | Viimeinen päivä ilman aurinkoa | Vrk | Aurinko palaa | Yötön yö 2027 | Vrk |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nuorgam | 25.11.2026 | 16.1.2027 | 53 | 17.1.2027 | 16.5.–27.7.2027 | 73 |
| Utsjoen kirkonkylä | 26.11.2026 | 16.1.2027 | 52 | 17.1.2027 | 17.5.–26.7.2027 | 71 |
| Kevo, Sulaoja | 28.11.2026 | 14.1.2027 | 48 | 15.1.2027 | 18.5.–24.7.2027 | 68 |
| Karigasniemi | 29.11.2026 | 13.1.2027 | 46 | 14.1.2027 | 19.5.–23.7.2027 | 66 |
Taulukon päivät on laskettu kunkin paikan koordinaateille. Kaamoksen ensimmäinen päivä on ensimmäinen vuorokausi, jona aurinko ei nouse, ja viimeinen päivä viimeinen vuorokausi ilman aurinkoa. Yöttömän yön sarakkeessa on jakso, jona aurinko ei laske keskiyölläkään.
Erot ovat kylien välillä suurempia kuin kartalta arvaisi. Nuorgam ja Karigasniemi ovat noin 76 kilometrin päässä toisistaan pohjois–eteläsuunnassa, ja kaamos on Karigasniemessä seitsemän vuorokautta lyhyempi. Kevon luonnonpuiston lounaispäässä Sulaojalla kaamos jää alle seitsemään viikkoon.
Valokalenteri: aurinko vuoden jokaisena päivänä
Keltainen alue kertoo, montako tuntia aurinko on horisontin yläpuolella. Katkoviiva näyttää pimeän ajan (aurinko yli 6 astetta horisontin alla), jolloin revontulet voivat näkyä. Valitse kylä.
Oma laskelma NOAA:n aurinkoalgoritmilla, tasainen horisontti, auringon yläreuna ja ilmakehän taittuminen huomioitu (−0,833°). Jokilaaksossa rinteet peittävät horisontin, joten ensimmäisen auringonsäteen näkee kylästä usein muutamaa päivää myöhemmin. Yöttömän yön alku- ja loppupäivä voi laskutavasta riippuen poiketa vuorokaudella.
Miksi lähteet antavat eri lukuja
Jos vertaat tämän sivun päiviä uutisiin tai muihin sivustoihin, huomaat pieniä eroja. Ne johtuvat laskutavasta, eivät virheistä:
- Mikä lasketaan auringonnousuksi: tavallinen määritelmä on hetki, jolloin auringon yläreuna näkyy horisontissa. Ilmakehä taittaa valoa, joten aurinko näkyy, vaikka se on vielä hieman horisontin alapuolella. Käytämme yleistä −0,833 asteen rajaa.
- Tasainen vai todellinen horisontti: laskelma olettaa tasaisen horisontin. Tenon laaksossa ympärillä on tuntureita ja rinteitä, jotka peittävät matalalla olevan auringon. Kylästä katsottuna ensimmäinen auringonsäde nähdään siksi usein muutamaa päivää laskettua myöhemmin. Tunturin laelta aurinko voi näkyä aiemmin kuin laaksosta.
- Mitä kohtaa kylästä tarkoitetaan: muutaman kilometrin ero pohjoiseen tai etelään siirtää rajapäivää.
Yle uutisoi vuonna 2021, että viimeinen auringonlasku nähtiin Nuorgamissa 24.11. ja aurinko palasi Utsjoelle noin 17.1. – samoihin päiviin osuu myös tämän talven laskelma. Kunnan keskiarvo 51 päivää kuvaa pitkän ajan keskimääräistä tilannetta.
Kaamos ei ole pilkkopimeä
Kaamos on Utsjoella sinistä ja vaaleanpunaista valoa, ei yötä vuorokauden ympäri. Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko käy kirkonkylässä yli kolme astetta horisontin alapuolella, ja keskipäivän ympärillä on noin neljä tuntia porvarillista hämärää, jolloin ulkona pärjää ilman valoja. Lumi heijastaa sen vähän mitä on. Kunnan matkailusivut kuvaavat kaamosta pastellisävyjen aikana.
Kaamos on myös revontulten parasta aikaa, koska pimeää on eniten. Pimeää on joulukuun puolivälissä Utsjoella lähes 20 tuntia vuorokaudesta, ja revontulet voivat näkyä jo iltapäivällä. Revontulisivulla on kuukausittainen taulukko ja vertailu retkistä.
Auringon paluu
Kun aurinko tammikuun puolivälin jälkeen palaa, se näkyy ensimmäisinä päivinä vain hetken ja vain sieltä, mistä etelään on avoin näkymä. Muutamassa viikossa valoa on jo paljon: helmikuun puolivälissä aurinko on kirkonkylässä horisontin yläpuolella noin seitsemän ja puoli tuntia, maaliskuun puolivälissä yli yksitoista tuntia. Siksi kevättalvi on monelle matkailijalle Utsjoen paras aika – päivällä on valoa talviretkiin, illalla pimeää revontulille.
Yötön yö
Kesällä tilanne kääntyy. Kirkonkylässä aurinko ei laske 17.5.–26.7.2027 välisenä aikana, Nuorgamissa jakso alkaa vuorokautta aiemmin ja kestää vuorokauden pidempään. Karigasniemessä yötön yö on viisi vuorokautta lyhyempi kuin kirkonkylässä. Ennen ja jälkeen yöttömän yön on viikkoja, jolloin aurinko laskee vain hetkeksi eikä taivas pimene.
Yötön yö tarkoittaa käytännössä sitä, että retkiä ei tarvitse ajoittaa valon mukaan. Tenon laaksossa voi pyöräillä tai kävellä yöllä, kun liikennettä on vähiten. Toisaalta pimennysverhot ja unimaski kannattaa ottaa mukaan, ja hyttyset ovat aktiivisia myös yöllä. Kesäsivulla on lisää kesän tekemisestä.
Valo kuukausittain
| Kuukausi | Aurinko horisontin yllä | Pimeää (aurinko alle −6°) |
|---|---|---|
| Tammikuu | 0,0 h | 18,3 h |
| Helmikuu | 7,4 h | 14,4 h |
| Maaliskuu | 11,5 h | 10,4 h |
| Huhtikuu | 16,1 h | 5,2 h |
| Toukokuu | 22,4 h | 0,0 h |
| Kesäkuu | 24,0 h | 0,0 h |
| Heinäkuu | 24,0 h | 0,0 h |
| Elokuu | 18,2 h | 0,5 h |
| Syyskuu | 13,4 h | 8,4 h |
| Lokakuu | 9,1 h | 12,8 h |
| Marraskuu | 4,0 h | 16,8 h |
| Joulukuu | 0,0 h | 19,7 h |
Taulukko näyttää, kuinka nopeasti valo muuttuu. Helmikuusta huhtikuuhun päivä pitenee yli kahdeksan tuntia, ja syyskuusta marraskuuhun valo vähenee vastaavasti. Kuukausittainen sää ja lämpötilat ovat sää ja ilmasto -sivulla.
Revontulet
Milloin Utsjoelle
Nuorgam
Talvi
