Revontulet Utsjoella

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Utsjoki on revontulten katselijalle hyvä paikka kahdesta syystä, joista kumpikaan ei ole mainospuhetta. Kunta on niin pohjoisessa, että revontulivyöhyke on lähes joka yö yläpuolella, ja asukkaita on niin vähän – 0,22 neliökilometriä kohden – että keinovaloa ei ole juuri missään. Kolmas tekijä, pilvisyys, ratkaisee loput. Siksi tärkein neuvo on yksinkertainen: varaa useampi ilta kuin yksi.

Ylläoleva varausblokki erottaa retket lähtöpaikan mukaan. Utsjoelta lähtevällä retkellä on vähän tai ei vielä lainkaan arvioita, koska tarjonta on uutta. Ivalon ja Saariselän retkillä arvioita on satoja, mutta niistä on Utsjoelle 176–200 kilometriä. Ne sopivat matkan ensimmäiseen tai viimeiseen iltaan, jos yövyt välipysähdyksellä Ivalossa, Inarissa tai Saariselällä.

Milloin revontulia voi nähdä

Revontulia on taivaalla myös kesällä, mutta niitä ei näe, koska yö ei pimene. Utsjoen kirkonkylässä aurinko ei laske lainkaan toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun, ja vielä elokuun puolivälissä pimeää on alle tunti. Käytännön revontulikausi alkaa elokuun lopulla, kun yöt pimenevät nopeasti, ja päättyy huhtikuun puolivälin jälkeen, kun pimeää on enää muutama tunti.

Ilmatieteen laitos huomauttaa, että maalis- ja syyskuu eli päiväntasausten ajat ovat tilastollisesti suotuisia. Kaamoksen aikana etuna on pimeyden määrä: Utsjoen kunnan matkailusivujen mukaan revontulia voi nähdä jo iltapäivällä. Haittana on pakkanen – Kevon sääaseman tammikuun keskilämpötila on −13,3 astetta, ja yksittäiset yöt ovat paljon kylmempiä.

Mihin aikaan illasta

Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet näkyvät useimmiten noin keskiyön tienoilla. Se ei tarkoita, että alkuilta olisi turha: aktiivisina iltoina taivas voi syttyä jo heti pimeän tultua. Käytännössä kannattaa olla ulkona yhdeksästä yhteen ja tarkistaa taivas vielä ennen nukkumaanmenoa. Anna silmille aikaa tottua pimeään, ja pidä puhelimen näyttö himmeänä – kirkas ruutu vie hämäränäön hetkessä.

Mistä katsoa Utsjoella

Revontulet näkyvät yleensä pohjoistaivaalla tai lähes suoraan yläpuolella, joten paras paikka on sellainen, josta näkee pohjoiseen ja jonka lähellä ei pala pihavaloja. Tenojoen laakso on Utsjoella leveä ja avoin, ja kylät ovat pieniä: muutaman sadan metrin kävely kylän valoista riittää usein.

• Kirkonkylä: Utsjoen kirkonkylässä avointa taivasta on joen rannoilla Saamen sillan molemmin puolin. Älä pysähdy ajoradalle tai sillalle.
• Nuorgam: Nuorgamissa kaamos alkaa koko Suomessa ensimmäisenä, joten pimeää riittää. Kylä on Tenon rannalla, ja pohjoiseen avautuu jokilaakso.
• Karigasniemi: Karigasniemen ympäristössä on enemmän metsää, mutta joen varressa ja tunturiin nousevilla teillä taivas aukeaa.
• Tenontie: kylien välillä on pitkiä tyhjiä jaksoja. Jos pysähdyt, käytä levähdys- tai pysäköintialuetta, älä pientaretta: aurauspenkat ovat korkeita ja tie kapea.

Lasi-iglussa katsominen on oma vaihtoehtonsa, josta kerrotaan majoitussivun iglu-osiossa. Iglu ei liiku pilvien mukana, retki liikkuu.

Ennusteet: mitä kannattaa seurata

Revontuliennuste on kaksiosainen: avaruussää kertoo, onko aktiivisuutta, ja tavallinen sääennuste kertoo, näkyykö taivas. Pohjois-Lapissa aktiivisuutta on niin usein, että pilvisyys on käytännössä tärkeämpi.

• Ilmatieteen laitoksen revontulet ja avaruussää -palvelu kertoo havaitun aktiivisuuden Suomen magnetometriasemilla. Lisäksi laitos julkaisee tiedotteita aktiivisista jaksoista.
• Pilvisyysennuste Ilmatieteen laitokselta tai muilta sääpalveluilta. Tenon laaksossa pilvet voivat olla eri kohdassa kuin tunturin päällä, joten muutaman kymmenen kilometrin siirtyminen voi auttaa – tämä on autolla liikkuvan revontuliretken etu.
• Oma silmä: jos taivas on selkeä ja pimeä, mene ulos, vaikka ennuste lupaisi vähän. Heikkokin aktiivisuus näkyy Utsjoella usein.

Säästä ja pakkasista kerrotaan tarkemmin Utsjoen sää ja ilmasto -sivulla.

Revontuliretket vertailussa

Utsjoen oma retki on luonteva valinta, jos yövyt kirkonkylässä tai sen lähellä. Ivalon ja Saariselän retket ovat hyviä, kun lento tulee iltapäivällä tai lähtee aamulla: ehdit yhden revontuli-illan ennen pitkää ajoa pohjoiseen. Moottorikelkkaretki maksaa enemmän ja on kokemuksena erilainen – liikkuminen on itsessään ohjelmaa. Kuvaamaan opastava retki sopii, jos haluat kuvia etkä halua opetella kameran asetuksia pakkasessa yksin.

Kuvaaminen pakkasessa

Revontulikuva onnistuu nykyisellä puhelimellakin, jos se pysyy paikallaan. Jalusta tai tukeva alusta on tärkein varuste. Pakkanen tyhjentää akun nopeasti, joten pidä varavirtalähde sisätaskussa ja ota kamera vasta ulkona esiin. Kun tulet sisään, jätä kamera laukkuun hetkeksi, jotta kosteus ei tiivisty linssiin ja kennolle. Kuvissa revontulet näyttävät usein vihreämmiltä ja kirkkaammilta kuin silmällä – se johtuu kennosta, ei taivaasta.

Kunnioita paikkoja ja ihmisiä

Revontulten katselu ei vaadi lupia, mutta yöllä liikkuminen asutulla seudulla vaatii tavallista harkintaa. Älä aja pihoille tai porojen talvilaitumille, älä häiritse poroja valoilla, ja pysäköi vain siihen tarkoitetuille paikoille. Áilegas-tunturilla on saamelaisille erityinen merkitys, eikä sen huipulla sytytetä tulta. Lisää saamelaiskulttuurin kohtaamisesta.

Usein kysyttyä

Näkyvätkö revontulet Utsjoella joka yö? Eivät. Ilmatieteen laitoksen mukaan niitä esiintyy pohjoisimmassa Lapissa kolmena yönä neljästä, mutta pilvisyys estää näkemisen usein. Kolmen tai neljän illan matkalla todennäköisyys on hyvä, yhden illan matkalla arpapeliä.

Onko kaamos parasta aikaa? Pimeää on silloin eniten, mutta pakkanen on kovimmillaan. Moni valitsee helmi–maaliskuun: päivällä on valoa tunturiretkiin, illalla pimeää revontulille.

Voiko revontulia nähdä syyskuussa? Voi. Syyskuun puolivälissä Utsjoella on jo yli kahdeksan tuntia pimeää yössä. Syyskuussa järvet ja joki ovat vielä sulana, ja ruska-aika osuu samaan.