Siirry sisältöön
Ohcejohka · Tenon laakso
Valikko
Fiellujoen laakso Kevon luonnonpuistossa ylhäältä katsottuna
Geavu · luonnonpuisto vuodesta 1956

Kevon luonnonpuisto – Suomen suurin rotkolaakso

Kevon rotkolaakso on yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä. Luonnonpuistossa liikutaan vain merkityillä reiteillä, ja reitit ovat auki kesästä lokakuun puoliväliin.

Tarkistettu 20.10.2026utsjoki.info-toimitus

Kevon luonnonpuisto – saameksi Geavu – on Utsjoen tunnetuin luontokohde ja yksi Suomen vaativimmista vaellusalueista. Puisto perustettiin vuonna 1956, ja sen pinta-ala on noin 712 neliökilometriä. Sitä hoitaa Metsähallitus. Luonnonpuisto on suojelualueista tiukin: se on perustettu luonnon suojelemiseksi ja tutkimukseksi, ja retkeily on sallittu vain sille osoitetuilla reiteillä.

Kevon sijainnin kylien ja teiden suhteen näet Utsjoen kartalta. Puiston sydän on Kevojoen kovertama rotkolaakso. Se on Metsähallituksen mukaan Suomen suurin: pituutta on yli 40 kilometriä ja syvyyttä paikoin lähes 80 metriä. Laakson pohjalla virtaa Kevojoki, jonka varrella on putouksia, ja rinteet nousevat jyrkkinä tunturiylängölle.

Mitä Kevolla näkee

  • Rotkolaakso: jyrkät rinteet, kivikot ja joen putoukset. Kevon reitti kulkee osin laakson pohjalla, osin sen reunalla.
  • Fiellun putous: rotkon tunnetuin putous.
  • Luomusjärven harju: jääkauden muovaama maasto.
  • Sulaojan lähde (Suttesája): saamelaisille pyhä lähde puiston lounaispäässä. Kulje hiljaa ja jätä paikka koskemattomaksi.
  • Eläimet: alueella elää muun muassa maakotka ja karhu. Pysy reitillä ja anna eläimille tilaa.
Fiellun putous Kevon rotkolaaksossa.
Fiellun putous Kevon rotkolaaksossa.

Säännöt lyhyesti

Luonnonpuiston säännöt ovat tiukemmat kuin kansallispuistoissa. Metsähallituksen mukaan:

Kevon luonnonpuiston järjestyssääntöjen pääkohdat Metsähallituksen luontoon.fi-palvelun mukaan (tarkistettu 10/2026).
AsiaSääntö
Liikkuminenvain merkityillä reiteillä
Telttailuvain merkityillä tauko- ja tulipaikoilla sekä tupien läheisyydessä
Tulentekovain merkityillä tulipaikoilla, ei koskaan metsäpalovaroituksen aikana
Koirataina kytkettyinä
Jätteetpuistossa ei ole jäteastioita, kaikki roskat kannetaan pois
Puhelinmonin paikoin ei kenttää, mukaan paperikartta ja kompassi

Paikallisilla asukkailla, joilla on poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja, on puistossa laajemmat oikeudet. Saatat siksi nähdä alueella poroja ja niiden hoitajia – se on osa puiston elämää, ei häiriö.

Metsähallitus vähensi vuonna 2025 puiston telttailualueita. Vanhoissa painetuissa kartoissa voi näkyä alueita, joilla telttailu ei enää ole sallittua, joten tarkista ajantasainen kartta luontoon.fi-palvelusta ennen lähtöä.

Reitit

Kevolla on kaksi pitkää reittiä ja lyhyt luontopolku:

Reittien pituudet ja kaudet Metsähallituksen mukaan (2026).
ReittiPituusKausiKenelle
Kevon reitti58 km15.6.–15.10.kokeneelle vaeltajalle, 3–5 päivää
Guivin reitti (rengasreitti)82,8 km1.5.–15.10. ilman rotkon aluetta, koko kierros 15.6.–15.10.pidempään vaellukseen
Sulaojan luontopolku2 km–lyhyt polku infotauluineen, puiston ulkopuolella

Huomaa, että monissa vanhoissa lähteissä ja tietosanakirjoissa Kevon reitin pituudeksi annetaan 63–64 kilometriä ja Guivin reitin 78 kilometriä. Metsähallituksen ajantasaiset luvut ovat 58 ja 82,8 kilometriä. Reitistä, kahlaamoista, tuvista ja pysäköinnistä kerrotaan tarkemmin Kevon reitin sivulla.

Siirtolohkare Kevon reitin varrella. Reitillä on myös portaita ja jyrkänteen reunoja.
Siirtolohkare Kevon reitin varrella. Reitillä on myös portaita ja jyrkänteen reunoja.

Milloin Kevolle

Kevon reitti on auki 15.6.–15.10. Alkukesällä tunturissa voi olla vielä lunta, ja kesällä hyttysiä on runsaasti. Loppukesällä yöt pimenevät, ja syyskuussa ruska värittää tunturit; Ylä-Lapissa ruska on keskimäärin parhaimmillaan syyskuun puolivälissä. Talvella reitti ei ole kuljettavissa, eikä pysäköintialueita aurata.

Valon määrä vaikuttaa vaellukseen: kesä- ja heinäkuussa aurinko ei laske, mikä helpottaa aikataulua. Sulaojalla yötön yö kestää kesällä 2027 laskelmamme mukaan 18.5.–24.7., ja kaamos talvella 2026–27 28.11.–14.1. Valokalenteri.

Miten Kevolle pääsee

Kevon reitillä on kaksi päätä:

  • Sulaoja (lounaispää): tien 92 varrella, Karigasniementie 5646. Pysäköintipaikkoja on 40. Lähin kylä on Karigasniemi.
  • Kenesjärvi (pohjoispää): valtatie 4:n varrella, Utsjoentie 2696. Pysäköintipaikkoja on 20. Lähin kylä on Utsjoen kirkonkylä.

Kumpaakaan pysäköintialuetta ei aurata talvella. Linja-autolla pääsee Ivalosta ympäri vuoden sekä Sulaojan että Kenesjärven pysäkeille, ja lisäksi Karigasniemestä Sulaojalle ja Utsjoelta Kenesjärvelle. Koska reitti alkaa ja päättyy eri paikoissa, moni käyttää paikallisten yritysten tarjoamaa auton siirtoa. Kunnan listauksessa Kenestuvan matkailukeskus tarjoaa majoitusta ja kuljetuksia Kevon reitille.

Tutkimusasema

Puiston vieressä toimii Turun yliopiston Kevon subarktinen tutkimuslaitos, joka perustettiin samana vuonna kuin luonnonpuisto, 1956. Kevon havaintoasema on Utsjoen ilmastotilastojen lähde: tammikuun keskilämpötila on −13,3 ja heinäkuun 13,4 astetta. Kuukausittaiset tiedot ovat sää ja ilmasto -sivulla.

Kevo ei ole päiväretkikohde

Kevon reitti on luokiteltu vaativaksi. Se ei sovi ensimmäiseksi vaellukseksi. Jos haluat nähdä tunturimaisemaa helpommin, valitse jokin Utsjoen lähipoluista, kuten Áilegas-tunturit, tai osallistu opastetulle patikkaretkelle. Metsähallituksen asiakaspalvelu Inarin Siidassa neuvoo reittien valinnassa.

Lähellä ja samalla matkalla

Tämän sivun kuvat

Kaikki kuvat ja lisenssit